HISTORIA


 
































Etsimme pitkään sopivaa kartanoa noin tunnin ajomatkan päästä pääkaupunkiseudulta. Kun useiden kohteiden jälkeen ajoimme Töyrylän pihaan 2007, tuntui kuin olisi tullut kotiin. Ihastuimme päärakennuksen alkuperäiseen kuntoon ja sivurakennusten muodostamaan idylliseen pihapiiriin Artjärven Pyhäjärven itäpäässä. Tuli heti se tunne, että tämä on se oikea. Töyrylä oli ollut aiempien omistajien kotina kauan ja he olivat valmiita luopumaan siitä korkean iän vuoksi.


Töyrylän värikkääseen historiaan mahtuu niin paikkakunnan rikkaimmat miehet 1500-luvulla, Jean Sibeliuksen suvun kantaisän syntymä 1700-luvulla, kansainvälinen kauppa ja meijeritoiminta kuin konkurssi 1900-luvun alussa.


Vuosisatojen ajan Töyrylä on ollut aina yksityisomistuksessa; se on tarjonnut sukupolvelta toiselle elinkeinon ja sen nykyinen päärakennus viime vuosisadan alusta on antanut ylelliset puitteet niin kodille kuin seuraelämälle.

______________________________________________________


Paikkakunnan rikkain isäntä

1500- luvulla Björn Jönsinpoika eli täällä talollisena 1546–1573. Hänen poikansa Simo mainitaan Artjärven rikkaimpana isäntänä hopeaveroluettelossa 1571. Omaisuutensa oli 94½ markkaa, joka koostui rahaomaisuudesta eli kuparista (2 naulaa kuparia), karjasta (seitsemän yli nelivuotista lehmää, kaksi kaksivuotista lehmää, kolme vasikkaa, hevonen, lampaita, pukkeja ja sikoja). Hevoset olivat tuolloin huomattavan arvokkaita (10 markkaa), joka oli noin 10 % koko omaisuuden arvosta.

______________________________________________________


Suomen historian siipien havinaa

Sibelius-suvun alkukoti

Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika (Matts) syntyi 1771 talon nuorimmaksi pojaksi. Töyrylän puistossa kuusiaidan varjossa kohoaa Sibelius-suvun obeliski, johon on kaiverrettu teksti: ’Tässä maan kamarassa ovat suomalaisen säveltäjämestarin sukupuun juuret’. Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 12.6 1921 Matti Martinpojan 200-vuotissyntymäpäivänä tuhatlukuisen yleisön läsnäollessa.






































Kansainvälistä kauppaa ja meijeritoimintaa

1900 luvulle siirryttäessä kansainvälinen kauppa kukoistaa, puuta, faneria, lihakarjaa myydään ja meijeritoiminta käynnistyy.1904 valmistuu Töyrylän uusi päärakennus, uusrenessanssia edustava kartanorakennus. Yksi seudun ensimmäisistä autoista, Studebaker, vei Töyrylää 1900-luvulle. 

Uusi meijerirakennus rakennetaan 1918, Töyrylän kansainvälinen kauppa laajenee ja meijeritoiminta aloittaa juustojen valmistuksen 1919.

Konkurssi ja vararikko 1928 kohtasivat Töyrylän. Töyrylässä tehtiin kansainvälistä kauppaa ja juustojen tärkein vientimaa oli Saksa. Silloinen Töyrylän isäntä Laine aikoi vaurastua ja viedä juustoja keväällä jäiden sulettua suoraan Saksaan ilman välikäsiä. Pahaksi onneksi Saksan päässä oleva sovittu agentti ei ollut vastaanottamassa Töyrylässä koko kevään aikana tehtyjä juustoja ja koko lasti päätyi sataman varastoon kesäksi tuhoisin seurauksin. Töyrylän osti konkurssista Kalle Vuorenalho, joka jatkoi toimintaa 1970-luvulla saakka, jolloin meijerirakennus myytiin Wennströmin veljeksille. He aloittivat toiminnan vesiväritehtailijoina. Paikalla toimii edelleen Pohjoismaiden ainoa vesiväritehdas.


Sibelius-suvun muistomerki

©Erja Lempinen

Kunniavartio Jean Sibeliuksen 70-vuotissyntymäpäivänä joulukuussa 1935

Tuhatpäinen Sibelius-juhlakulkue Artjärven kylältä Töyrylään

Sibelius-juhlat

Töyrylän isäntä Kalle ja Hilma Vuorenalho,

(v.1931 Suomen kartanot ja suurtilat)

Pages by

© prod(a)raidat.fi